*

Janne Pitkänen

100 vai 300 kansanedustajaa? Nukkuvien puolue eduskuntaan!

  • Kuva: Ennisofia Salmela
    Kuva: Ennisofia Salmela

Vain 100 kansanedustajaa riittäisi monelle suomalaiselle ja se sopisi myös kansanedustaja Saara-Sofia Sirénille. Mikael Jungner vuorostaan pitää ajatuksen kannattajia tyhminä ja parempana jopa sitä, että määrä olisi 300. Mielestäni kumpi tahansa kokoonpano tulisi olla mahdollinen, jos kansalaiset äänestäisivät kansanedustajamäärän lisäämiseksi, tai jättäisivät äänestämättä, jotta se pienenisi.

Ehdotan, että valittavien kansanedustajien määrä suhteutettaisiin tulevaisuudessa äänestysprosenttiin (esim. 300 edustajaa äänestysprosentilla 100, jolloin viime eduskuntavaalien äänestysaktiivisuudella 70,1 % se olisi 210.) Tällainen uudenlainen vaalitapa olisi omiaan edistämään parempaa demokratiaa ja tervehdyttämään kampanjointia puolueiden ja erityisesti ehdokkaiden läpipääsemisen näkökulmasta seuraavista syistä:

  1. Jokainen äänioikeutettu voisi vaikuttaa antamalla äänensä, mutta myös jättämällä äänensä antamatta, koska eduskunnan pääluku pienenisi "nukkuvien puolueen" edustajamäärällä.
  2. Yleisestä äänestysprosentin kasvamisesta hyötyisivät keskimäärin kaikki ja sen laskemisesta kärsisivät keskimäärin kaikki kun taas nykyisin sillä ei ole keskimäärin mitään merkitystä.
  3. Oman kannatuksen lisääntymisellä olisi suurempi merkitys ja muiden kannatuksen vähenemisellä ei voisi saada etua vaaleissa itselleen. Nykyinen systeemi ohjaa mollaamaan kilpailijoita, koska muiden puolueiden kotiin jäävistä äänestäjistä saa itselleen hyötyä.

Vaikutuksia voi arvioida käyttämällä vaikkapa äänestysprosenttina 50 ja puoluetta, jolle on odotettavissa 25 prosentin kannatus. Oletetaan, että puolueella on mahdollisuus vaikuttaa eri tavoin tiettyyn määrään äänestäjiä, mikä vastaa yhtä prosenttia äänioikeutetuista ja kannatusta arvioidaan puolueen kansanedustajamäärän suhteellisena muutoksena:

  • Nykytilanteessa panostamalla uusiin, muuten äänestämättömiin kannattajiin, saa itselleen 5,9 % lisää kannatusta kun uudessa vaalitavassa kannatuksen lisäys on 8 %.
  • Kilpailijan kannattajien eliminointi tuottaa nykyään 2 % edun, mutta parannettu järjestelmä ei palkitse tästä lainkaan omien edustajapaikkojen muodossa.
  • Toisen puolueen kannattajien voittaminen omalle puolelle tai niiden häviäminen toiselle on molemmilla tavoilla ja keskenään samanarvoista (voitto: +8 %, häviö: -8 %).
  • Nykyisin äänestysaktiivisuuteen vaikuttamisella ei ole merkitystä, jos puolueiden kannatussuhteet eivät muutu. Uudella tavalla myös yleiseen äänestysaktiivisuuteen vaikuttamalla voi kohentaa tai haitata omaa tilannettaan +/-2 %.

Kirjoitin tästä ensimmäistä kertaa Facebookissa viime eduskuntavaalien alla ja lupasin äänestää sitä ehdokasta, joka ensimmäisenä vahvistaa laskelmin tai osoittaa virheelliseksi tässä esitetyn ajatuskulun. En päässyt toteuttamaan vielä lupaustani, joten tarjous on voimassa vaikkapa seuraavia kunnallis- tai eduskuntavaaleja silmällä pitäen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Vuosia sitten ehdotin sellaista systeemiä, että eduskuntaan valittavien määrä olisi äänestysprosentti kertaa 200, ja että päätöksiin tarvittavat enemmistöt laskettaisiin silti 200:n perusteella. Vitsinä olisi se, että jos äänestysprosentti laskee alle 50%:n, niin tuloksena on eduskunta, joka ei pysty päättämään yhtään mitään.

Joitakin vuosia myöhemmin ehdotin aivan toisenlaista systeemiä. Muutetaan eduskuntavaalit hallitusohjelmavaaliksi. Siinä ei valita kansanedustajia, vaan hallitusohjelma. Kaikki puolueet voivat yhdessä ja erikseen asettaa ehdolle hallitusohjelmia. Kansa valitsee parhaan hallitusohjelman, ja kun se on valittu, sen ehdolle laittaneet puolueet/puolue muodostaa hallituksen. Eduskunta muodostetaan arpomalla sinne 200 vaalikelpoista kansalaista, joiden velvollisuus kansanedustajina on valvoa, että hallitus pysyy siinä ohjelmassa, jonka kansa vaaleissa valitsi.

Hallitusohjelmavaalissa olisi käytettävä systeemiä, jossa äänestäjä laittaa kaikki ohjelmaehdokkaat suosituimmuusjärjestykseen. Ääntenlasku tapahtuu monessa kierroksessa. Ensin pudotetaan pois se ehdokas, jolla on vähiten ykköspaikkoja äänestyskorteissa. Näiden korttien muut ehdokkaat siirtyvät pykälän ylöspäin. Nämä toimenpiteet toistetaan kierros toisensa jälkeen, kunnes jokin ehdokas saa yli 50% ykköspaikkoja ja tulee siten valituksi.

Käyttäjän JannePitknen1 kuva
Janne Pitkänen

Olisi tosiaan lisäksi tarkoituksenmukaista, että tietyt päätökset vaatisivat absoluuttisen määräenemmistön tai sitten kansanäänestyksen järjestämisen, jos edustus ei muuten riittäisi. Onkohan tällaista systeemiä kokeiltu missään ja miten se vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen? Itse arvaisin äänestysaktiivisuuden nousevan, vaikka toisin pelotellaan. Tämän pelottelun arvelen johtuvan siitä, että malli johtaisi hienoiseen kasvuun pienempien puolueiden kansanedustajien määrässä, mikä ei houkuttele valtapuolueita.

Toimituksen poiminnat